Kirjoittelin toukokuussa siitä, että elämässäni tapahtui suuria muutoksia kun lopetin pitkän urheilu-uran. Tiesin jo silloin, ettei lopettaminen koskaan ole kovinkaan helppoa, sillä olen ihan pienestä asti täyttänyt päiväni urheilun parissa. Elämäni pyöri vain ja ainoastaan urheilun ehdoilla. Tein päätöksen pitkän pohdinnan jälkeen, joten en ole ollut missään vaiheessa katumapäällä. Kuitenkin kesäni on kulunut suurimmaksi osaksi uuden elämän opettelussa. Olen ollut onnellinen ja nauttinut erilaisia juttuja mitä ennen, ei turhaa nipottamista aikatauluista tai siitä, että on pakko lähteä lenkkipolulle vaikka ei huivittaisi yhtään.
Silti, ihan huomaamattani, olen alkanut kärsimään kovasta stressistä! Vaikka minulla ei oikeastaan ole yhtään mitään syytä siihen. Aluksi se alkoi vain sillä, etten nukkunut öisin hyvin. Monesti luulin, että kyse oli vain siitä, että on ollut niin kuuma ja hiostava ilma. Tilanne ei parantunut vaikka ilmat kylmenivät. Lopulta havahduin todellisuuteen käytyäni osteopaatilla. Urheilu-urani viimeisinä vuosina kävin säännöllisesti osteopaatilla vaivojeni kanssa ja nyt ajattelin näin kesän jälkeen jälleen käydä hoitamassa kipeää polveani. Tuttu osteopaatti huomasi heti, ettei kroppani ollutkaan ihan kunnossa. Minun oli hyvin vaikea rentoutua, syke oli korkealla ja vaivoja oli jos jonkinlaista. Vaikka olin juuri viettänyt kesälomaa ja ollut viikon ihanalla lomalla Italiassa! Mutta hän selitti heti, ettei se ollut lainkaan epänormaalia, sillä elimistöni on tottunut monen vuoden aikana kovaan treeniin ja rankkaan kulutukseen. Tottakai se meni sekaisin kun kaikki treeni loppui lähes seinään! Eikä muutamat lenkit viikossa riittäneet vastaamaan sitä treeniä mitä olin tottunut joka päivä tekemään.
Nyt olen käynyt osteopaatilla muutamia kertoja ihan lyhyen ajan sisään ja stressioireet ovat vähentyneet. Yhtenä aamuna heräsin kuin uudesti syntyneenä, olin nukkunut erittäin hyvät yöunet pitkästä aikaa, olo oli sen jälkeen mitä mahtavin! Edessä on pitkä prosessi, jotta kroppa ja elimistö todella tottuu uuteen elämään ja tietysti mielelläkin on hyvin suuri vaikutus. Nyt voin kuitenkin jo paljon paremmin ja olo alkaa olla jälleen suhteellisen normaali. Olen aikaisemminkin ollut osteopatian puolestapuhuja, sillä minulle ne hoidot ovat auttaneet niin moneen asiaan. Olen kärsinyt kovista päänsäryistä niskojeni takia, rintalihakseni repesi myös viime vuonna ja selkäni on ollut aivan rikki jo monta vuotta. Kaikkiin näihin vaivoihin olen saanut lievitystä ja apua. Moni juttu on kadonnut kokonaan osteopatian ansiosta. Olenkin suositellut osteopatiaa kaikille läheisilleni, niin tyytyväinen olen siihen ollut. Tämän kovan stressin kesyttämiseen vaaditaan pitkää pinnaa ja ajattelinkin, etten varmasti ole ainoa joka siitä saattaa syystä tai toisesta kärsiä!
Lisäksi kun osteopaatti on jo entuudestaan tuttu, voin hänen kanssaan keskustella myös henkisistä asioista. Ne kun ovat fyysiseen olotilaan erittäin paljon yhteydessä. Tuntuu helpottavalta kun joku oikeasti osaa auttaa ja ehdottaa oikeanlaisia asioita tilanteen parantamiseksi. Joku joka saattaa yhdistää sellaisia asioita toisiinsa, mitä itse ei olisi välttämättä tajunnut.
Haluan pitää blogini paikkana, jossa jaan hyvänmielen juttuja ja arjen ihania asioita. Halusin kuitenkin jakaa tämän teille vinkaten siitä, mikä on minun kohdallani ainakin toiminut erittäin hyvin. Ehkäpä joku saa tästä hyvän vinkin itselleen tai ystävälleen? Mikäli teillä on mitä tahansa vaivaa, stressistä niskakipuun tai hiirikäteen, voin lämpimästi suositella kokeilemaan osteopaatin hoitoja. Niitä näyttäisi ainakin täällä Helsingissä olevan saatavilla aika monessakin paikkaa.
Vielä ihan hetki sitten en saanut ihan hirveästi rasittaa kehoani, joten kaikki rankka urheilu oli täysin kielletty. Sen sijaan pitkät kävelylenkit raikkaassa ulkoilmassa olivat vain hyväksi. Lisäksi keskityin nauttimaan niistä asioista mitkä saavat oloni rentoutuneeksi. Positiivisen mielen yritän säilyttää kovassakin paikassa, joten tästäkin selviän ihan varmasti! :) Ja nyt olenkin voiton puolella, sillä kroppani on jo paljon paremmassa kunnossa. Vähitellen ja pikkuhiljaa saan taas alkaa treenaamaan vähän rankempia juttuja, tietenkin kehoani kuunnellen. Tämä uutinen saikin tänään hymyn huulilleni, kunnon juoksulenkkiä onkin ollut todella kova ikävä!
Muutokset ovat mielestäni useimmiten hyvästä, mutta keho ja mieli eivät välttämättä osaa olla ihan ajantasalla ja stressitila saattaa syntyä salakavalasti huomaamatta. Niin kävi ainakin minun kohdallani. Jokainen meistä on yksilö ja tietenkin ihmiset reagoi yksilöllisesti asioihin. Se mikä on toiminut minulla ei välttämättä toimi sitten toisella. Näin syksyn tullen oma stressitaso usein nousee ja on hyvä ajoissa jo puuttua oireisiin. Tässä siis ainakin yksi lievityskeino stressiin!
Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa, ensi kerralla sitten taas niihin hömppäjuttuihin. ;)