It's weekend!

Ah, ihanaa on vihdoin viikonloppu! Tässä eilisen ekstempore uloslähdön asua. Olin juuri päässyt töistä kun äitini soitti ja kutsui minut seurakseen eräisiin juhliin. Eipä minulla ollut illan varalle muitakaan kummoisempia suunnitelmia, joten päätin lähteä seuraksi. Siispä kävin vain kotona nopeasti kääntymässä, joten laittautumiselle ei jäänyt kovinkaan paljon aikaa. Vaihdoin vain paidan bleiserin alta puhtaaseen silkkipaitaan ja ballerinat vaihtui korkoihin, jonka jälkeen illan asu oli valmis! Kerrankin vaatteiden vaihto sujui näin helposti. ;)

Tänään on tiedossa lisää juhlintaa, joten aika juhlatäyteinen viikonloppu sanoisin. Puhumattakaan sitten ensi viikonlopusta, jolloin juhlitaan yhtä jos toista valmistujaa, eniten niitä valkolakkisia. :) Siitä puheen ollen, pitäisikin alkaa kohta miettimään, löytyykö vaatekaapin uumenista jokin vanha mekko vaiko pitääkö suunnata kaupoille. Taidan olla hieman myöhässä asia kanssa, niin tyypillistä. ;)

Mutta nyt suuntaan vaatteiden vaihtoon ja kauppaan, sillä kohtahan pitää jo lähteä. Oikein aurinkoista ja mukavaa lauantaita! Ihanan kesäinen ilma muuten. <3

Valinnanvaikeus

Minuun on iskenyt kamala valinnanvaikeus. Olen nimittäin päättänyt hankkia uuden laukun, niin kuin hetkin sitten kirjoittelinkin. Tarvitsen arkikäyttöön sopivan laukun, joka olisi rento, mutta tyylikäs. Louis Vuittonin Alma ei ehkä ole rento, mutta tyylikäs se ainakin on. Kovasti olen tykästynyt Louis Vuittonin Artsyyn, mutta yksi asia mietityttää. Tykkäänkö siitä vielä muutaman vuoden päästä? Laukun hankin palkintona itselleni ja olisi ikävää jos en siitä tykkäisi ja päätyisin sen joskus myymään. Olisi hienoa jos laukku kulkisi matkassani pitkään. Mulberryn Alexa on monella, mutta se ei haittaa, sillä mielestäni se on hyvinkin ajaton. LV:n Palermostakin olen alkanut kovasti pitämään, mutta onko se sittenkään ihan "minun" laukku? Hmm. Vaikeita päätöksiä ;)

Onneksi tämän asian kanssa ei ole mikään kiire, sillä ajattelin palkita itseni vasta ensi kuussa, sillä silloin vietän syntymäpäiviäni. Ja mikäs sen parempi tapa lahjoa itseä kuin hankkia uusi laukku? 

Mikä on teidän lempilaukkunne? Onko samoja haaveita, vai jotain ihan muuta?

Suunnittelua

Aamuni on alkanut pienellä suunnitteluhetkellä. Tällä kertaa suunnittelun kohteena on ollut kesäloma. Havahduin eilen kalenteria katsoessani, että lomaan on enää kuukausi! Huh, ei kauaa siis. Pakko sanoa, että sitä on kyllä odotettukin. Mutta silti, tuntuu usein, että aika vain juoksee eteenpäin. Kohta on jo kesäkuu! :)

Tänä vuonna pidän lomani kahdessa osassa. Ensin kesäkuun lopussa kaksi viikkoa ja toiset kaksi heinäkuussa. Ensimmäinen osio menee enimmäkseen juhannuksen vietossa Lapin maisemissa, lisäksi juhlin synttäreitäni heti juhannuksen jälkeen. Siinähän se sitten jo meneekin. ;) Toisella lomapuoliskolla olisi tarkoitus lähteä nauttimaan kunnon lämmöstä. Tänä vuonna emme jätä sitä Suomen säiden varaan (toisin kuin viime vuonna!), vaan lähdemme vanhempieni asunnolle Italiaan.

Siispä olen aamuni viettänyt sopivia lentoja katsellen ja matkasuunnitelmaa tehden. Meillä on nimittäin kaksi yhtä hyvää vaihtoehtoa. Joko vietämme Italiassa lomaa Toscanan auringon alla tai sitten Marchessa. Vaikea valinta, sillä molemmissa on kyllä puolensa. Jos aikaa olisi enemmän, voisimme hyvin käydä molemmissa, sillä autolla pääsisi todella kätevästi liikkumaan. Viikko on kuitenkin aika lyhyt aika, joten haluamme mielummin viettää sen vain "yhdessä" paikassa, tietenkin lähialueita kierrellen. 

Italia on minulle hyvin tuttu paikka. Sinne on tullut matkustettua jo monen monta kertaa, mutta siltikään en vain voi saada siitä tarpeekseni! Viime kerrasta on tosin vierähtänyt jo tovi, melkein kolme vuotta, joten nyt onkin jo aika päästä nauttimaan ihanista Italian herkuista ja kulttuurista. Shoppailuja tietenkään unohtamatta! ;)

Hiukset kunnossa kohti kesää

 Oikein ihanaa iltaa sinne ruudun toiselle puolelle! 

Sain kuin sainkin napattua muutaman kuvan uusista hiuksistani. Pituutta lähti ainakin 10 cm ellei hieman enemmänkin ja täytyy todeta, että tykkään ihan todella paljon! Lisäksi laitoimme tyvivärin sekä raitoja. Nyt on siis kesähiukset valmiina! Näitä onkin nyt paljon helpompi pitää kuosissa. Lisäksi täytyy myöntää, että hiukseni olivat kyllä aika huonossa kunnossa. Latva oli ohut ja erittäin kuiva. Nyt hiukseni ovat paljon terveemmän näköiset ja hyväkuntoiset. Voi vitsit miten tykkäänkin näistä -ja sehän taitaa ollakin se tärkein juttu! :)

Onko teillä kesähiukset jo kunnossa vai menettekö ihan samalla letillä ympäri vuoden? Itsehän harvemmin teen mitään näin "radikaalia". :D

Parveke kesäkuntoon

Tällä viikolla olisi tarkoitus laittaa meidän parvekettamme kevät - ja kesäkuntoon. Meillä on iso, mutta todella kapea lasitettuparveke, joten se on hieman haastava sisustaa, ainakin minulle. Ajatuksena olisi ostaa jokin kiva pieni pöytä ja siihen kaksi tuolia. Ennestään meillä on parvekkeella puutarhasohva auringonottoon ja mukavaan oleskeluun. Aamukahvi olisi kuitenkin kiva nauttia pöydän äärellä. 

Tein pienen inspiraatiokollaasin parvekkeelle tarvitsemistamme asioista.

kuvat lainattu stockmaan / ikea

On kukkaa, mattoa, pöytäryhmää, tyynyjä, ruukkuja jne. Pienillä ja simppeleillä asioilla ajattelin parvekettamme ehostaa. Ajatuksena olisi kasvattaa myös yrttejä ja tomaatteja. Hmm. Saa nähdä pysyvätkö ne edes muutamaa viikkoa elossa. ;)

kuvat lainattu Alvhem

Haluan parvekkeelle rennon kesäisen tunnelman. Se saa olla jatke muulle asunnolle, sellainen kiva lisähuone, jonne voi juurikin mennä nauttimaan kupin kahvia tai ottamaan aurinkoa. Meillä on muuten kotona niin vaaleaa ja valkoista, että parveke saa olla vähän värikkäämpi. Värejä ajattelin tuoda lähinnä kasvien ja (pienissä määrin) tekstiilien avulla.

Ei muuta kun tuumasta toimeen siis!

Muutoksen tuulia

 Viime päivät ovat olleet minulle todella raskaat. Tunteeni ovat seilanneet laidasta laitaan. Välillä olo on ollut loistava, kutkuttava ja jännittynyt tulevasta. Välillä taas minuun on iskenyt kauhea luopumisen tuska, suru ja kaipuu. Olen kääntämässä täysin uuden sivun elämässäni.

 Haluan pitää tämän blogin suhteellisen pinnallisena, en halua kertoa ihan liikaa yksityiselämästäni. Tämä asia on kuitenkin itselleni niin iso juttu, että haluan siitä pintapuolisesti täälläkin kertoa.

Olin reilu kolmen vanha kun äitini laittoi minut veljeni perässä harrastuksen pariin. Ei sitä tainnut silloin kukaan arvata, että sille tielle tämä tyttö jäi. Nautin ja rakastin lajiani koko lapsuuden. En tuntunut saavan siitä ikinä tarpeeksi. Elämä täyttyi siis koulusta ja harjoituksista, ystävät löytyivät harrastuksen parista. Teini-iässä tuli kriisejä, halusin lopettaa urheilun ja keskittyä muuhun elämään. Tämä kipuilu meni kuitenkin ajan mittaan ohi ja jatkoin silti harrastukseni parissa. Uutta intoa löytyi varsinkin vaihto-oppilas vuoteni jälkeen ja panostin täysillä treenaamiseen. Toki urheilulukiolla oli tähän varmasti suuri vaikutus. Elin ja hengitin urheilua.  

Viimeiset viisi vuotta olen harjoitellut n. 20-25 tuntia viikossa. Olen pääasiassa keskittynyt vain urheiluun ja kilpailemiseen. Aikaan on mahtunut niin onnistumisia kuin välillä todella karvaita tappioita. Olen ollut onnekas, sillä niitä ei ole tarvinnut kokea yksin. Minulla on ollut vierelläni joukko ihania tyttöjä, joiden kanssa olemme yhdessä tavoitelleet unelmiamme. Kyse on siis joukkuelajista. Hienoimmat hetket olen kokenut läheisten tyttöjen kanssa, voittaen lajimme MM-hopeaa pari kertaa, SM-kultaa sekä hopeaa ja lukuisia muita arvokisoja. Mutta ennen kaikkea, olen saanut ikuisia ystävyyssuhteita. Ja ehkäpä oikeasti ne parhaimmat hetket on koettu ihan tavallisina treenipäivinä ja pitkillä leireillä nuotion ääressä. En voi uskoa kuinka onnekas olen, että olen saanut kokea kaiken tämän. Siitä ehdottomasti suurin kiitos kuuluu vanhemmilleni ja muille läheisille. Meille kun ei lajista mitään makseta, eikä varmasti tulla vielä vähään aikaan maksamaan. Kiitos kuuluu myös poikaystävälleni, joka on ollut ymmärtäväinen kaikki nämä vuodet, vaikka yhteistä aikaa ei ole aina meinannut löytyä.

Olen siis melkeinpä ammattiurheilija ilman palkkaa. Tai siis olin. Nyt on nimittäin aika kokeilla siipiä jossakin muualla ja jättää kilpaurheilu taakse. Päätös ei ollut helppo, ei ollenkaan. Itseasiassa viimeiset pari viikkoa ovat olleet todella raskaat. Mutta nyt kun päätös on vihdoin tehty, tuntuu kun kivi olisi tippunut harteiltani. Joten uskon, että olen tehnyt oikean päätöksen. Nyt on aika kokea se muu elämä. Ilman täysin suunniteltua viikkoa, pakkoa olla joka ilta jossakin. Voin vaikka lähteä matkalle kesken talven. Ennen kun se kilpailukauden takia ei ollut mahdollista. Odotan sitä innolla, mutta myös pelolla. Ensimmäinen vuosi lopettaessa on kuulemma usein aika rankka. Uskon, että selviän siitä kuitenkin kunnialla.

Täällä blogissakin saatan kirjoittaa välillä tuntemuksiani uudesta elämäntilanteestani, joten nyt tekin tiedätte mistä on kyse! Ja mikä lajini on? No sitä en vielä kerro. ;)

Pehmeää

Ostin taannoiselta matkaltani myös kotiimme pienen tuliaisen. Eteeni nimittäin tuli Calvin Kleinin superihanat tyynynpäälliset, jotka ovat ihan mielettömän pehmoiset. Ne tuovat mieleeni hieman hotellin, joka ei mielestäni ole yhtään huono juttu, sillä nukun aina paljon paremmin hotelleissa kuin omassa sängyssä. En halunnut valkoisia tyynynpäällisiä, joten ostin lämpimän beiget, ne tuovat petaukseen hieman väriä ja sopivat erityisen hyvin eräiden omistamieni Finlaysonin lakanoiden kanssa. :)

Olen ollut hieman ajatuksissani viime päivät. Mielessä olen pyöritellyt aika suuriakin asioita. Hyppy uuteen tuntuu oikealta, mutta samalla todellatodella pelottavalta. Enempää en tällä hetkellä halua kertoa, mutta kerron kyllä sitten kun sen aika on ja kun lopullinen päätös on tehty. 

Mutta nyt suuntaan nauttimaan tuosta upeasta keväisestä ja lämpimästä ilmasta!