9/08/2014

"Aina yhtä ihana Rooma"

 Kirjoitin tuon lauseen instagramiin juuri ennen kuin olimme suuntaamassa kesälomamatkallamme Roomaan. Tämän kertainen Rooman reissu sisälsi kommelluksia ja hieman huonoa tuuria. Ei ehkä pitäisi etukäteen laittaa mitään tuollaista tekstiä kun ei tiedä mitä tuleman pitää. Mutta onneksi Rooman reissu oli ihan loman viime metreillä ja rentoutuneen olon ansiosta selvisimme haastavista tilanteista huumorilla. Näin jälkikäteen olemme monesta tilanteesta saaneet jo hyvät naurut! :) Ja taas kommellukset osoittivat sen, kuinka hyvä tiimi huonommissakin hetkissä me yhdessä olemme. Toinen tsemppaa kun toinen meinaa saada hermoromahduksen, tai osaa olla oikeassa paikassa ihan vain hiljaa ja vaikka vaan auttaa. :) Seitsemän yhteistä vuotta on opettanut jo aika paljon.


Menimme Marchesta Roomaan bussilla, joka osoittautui todella käteväksi vaihtoehdoksi. Bussimatka sujui jouhevasti ja pysyimme loistavasti aikataulussa. Otimme bussin, joka oli Roomassa n. 7 aikaan illalla, sillä halusimme nauttia lämpimästä päivästä ja Cupran ihanasta rannasta vielä hetken aikaa. 
Bussissa tarjoiltiin maksutta kahvia ja vettä. Kahvin tullessa olin juuri herännyt pieniltä nokosilta ja ilmassa oli pientä sählinkiä. Sain kahvin käteeni ja käännähdin hieman ahtaassa tilassa. Kyynärpääni osui edessä olevaan penkkiin ja kuuma kahvi kaatui suoraan valkoisille pitsishortseilleni. Bussissa ei ollut vessaa, jossa olisin päässyt putsaamaan itseäni tai valkoisia shortsejani. 
Onneksi matkalla pysähdyimme kerran ja pääsin vaihtamaan puhtaan hameen, kahvi tahrimissa shorteissa ei olisi ollut kovinkaan kiva kävellä keskellä Roomaa. Ensi kerralla en ehkä matkusta valkoisissa shortseissa. ;)

Kun vihdoin olimme Rooma keskustassa ja nousin bussista, ensimmäisellä ottamallani askeleella lemppari sandaalini hajosi. Rikkinäisellä kengällä en voinut kävellä ja otimmekin taksin, vaikka hotelli ei olisi ollut kovinkaan kaukana. Onneksi Roomassa takseja vilisee paljon ja taksin saaminen oli todella nopeaa ja helppoa. Usein vain kadunvarressa seisoessa voi napata vapaana olevan taksin ihan muutamassa minuutissa.


Hotelli oli kiva ja aika keskeisellä paikalla, Via Cavourin varrella. Via del Corsolta kävelee Cavourille ehkä n. 10 minuuttia, joka ei ole minun mielestäni kovinkaan pitkä matka. Viimeksi yövyimme aivan Pantheonin vieressä, joka siis on vielä lähempänä kuin Cavour, mutta sellaisessa paikassa ja kaupungissa missä on jo aikaisemmin ollut, on kiva kokeilla hieman uusia hotelleja ja paikkoja, ja niin teimme tälläkin kertaa. Hotellimme ei ollut mikään tavallinen hotelli, vaan ennemmin huoneisto, jossa meillä oli 60 neliöinen huone keittiöineen. Huone oli juuri remontoitu ja uutuuttaan kiiltävä, siispä erittäin viihtyisä.

Vaihdoimme matkustusvatteet puhtaisiin ja suuntasimme kaupungille hieman fiilistelemään tunnelmaa ennen illalliselle suuntaamista. Siinä kaupungilla kävellessä oli ihana katsella ohikulkevia ihmisiä ja nauttia viimeisistä lomapäivistä. Kunnes huomasin, että sandaali jonka olin hotellilla vaihtanut rikkinäisestä toiseen, hajosi myös! Siis jo toinen kenkä saman päivän aikana. Ensin suututti ja sitten jo naurattikin, miten voi olla mahdollista? Juuri minun tuuriani. No, rikkinäisellä sandaalilla on hieman vaikea kävellä (mahdotonta), joten otimme Via Cavourille taksin ja menimme hotellin lähistölle syömään. Onneksi ruoka oli hyvää ja ilta muutenkin kaiken kaikkiaan todella mukava. Illalla teimme vielä suunnitelmaa seuraavan päivän varalle ja menimme suht aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisimme hyvin seuraavana päivänä.



Seuraavaan aamuun heräsimme virkeinä ja täynnä energiaa! Lähdimme ajoissa kävelemään Corsolle päin, ilman, että olimme syöneet edes aamupalaa. Poikaystäväni nappasi kahvin matkalla mukaan ja osti jäätelön, ennen kauppoihin suuntaamista. Aamupäivällä shoppailimme ja myöhemmin iltapäivästä vain kiertelimme nähtävyyksiä ja kaupunkia. Ostin jo aikaisemmin esittelemäni laukun ja muutamia hankintoja tein myös Massimo Dutilta. Päivä oli todella kuuma, mittari kohosi 40 asteeseen ja välillä oli niin kuuma, ettei puhuakaan jaksanut. Roomaan pakkautuu kuumuus ja ilma kaupungissa ei heinäkuussa oikein kierrä, joten näin jälkikäteen muutaman kokemuksen jälkeen, voisin sanoa, että kannattaa varata Rooman matka kevääseen, alkukesään tai syksyyn. Heinä-elokuussa Rooma kuhisee turisteja ja kaupunki on kuin tulikuuma kattila. 







Rakastan Italian talojen värejä! Niin kauniita rakanneuksia ja talojen värit ovat hurmaavia. 


Hetki tämän kuvan ottamisen jälkeen osa tuosta suloisen punaisesta jäätelöstä oli minun valkoisen mekon rinnuksilla. Ja jälleen olimme keskellä Roomaa ja hotellillekin oli aika pitkä matka. Onneksi meillä oli mukana vichyä ja poikaystäväni paineli sitä oikein urakalla tahran päälle. Hetken aikaa siinä tuskailtuamme tahra olikin täysin poissa ja kuuman ilman johdosta märkä vesilänttikin kuivui hetkessä. Säikähdyksestä huolimatta kaikki oli siis täysin hyvin ja pieni kommellus muuttui jo hetkessä nauruksi. :)


Illalla suuntasimme pienen lepohetken jälkeen syömään ja valitsimme ruokapaikan ihan läheltä Fontana Di Treviä. Tällä kertaa suihkulähde oli remontin alla, mutta onneksi olemme sen jo monta kertaa nähneet. Alunperin ajattelimme mennä syömään Trastrevereen, jota voin suositella todella lämpimästi. Trastrevere on kaupungiosa, joka ei ole ihan keskustassa, mutta todella lähellä kuitenkin. Se on joen toisella puolella ja sinne pääsee loistavasti kävellen tai taksilla. Ravintolat ovat siellä hieman halvempia ja tunnelma muutenkin hieman rennompi, mitä ihan Rooman keskustassa. 

Viimeisen illan illallinen ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Jo alkupalojen jälkeen sain hirveän päänsäryn. Ensin ajattelin sen johtuvan vain kauheasta nälästä, mutta särky vain  hiljalleen yltyi. Söin pääruoan ja join lasin viiniä. Olo vain paheni ja seuraavaksi olikin myös todella pahaolo. Kävin vessassa ja takaisin pöytään kävellessäni päänsärky ja huonovointisuus vain yltyi yltymistään. Maksoimme laskun ja lähdimme etsimään apteekkia, sillä särkylääkkeet olivat jääneet Cupran asunnolle. Apteekki löytyi, useampikin, mutta kaikki olivat siinä vaiheessa iltaa jo kiinni. Kirosin huonomuistisuuteni alimpaan koloon, ensi kerralla on muistettava ottaa särkylääkkeitä matkalle mukaan. Etsiessämme apteekkia aloin saamaan lihaskramppeja jalkoihini enkä enää pystynyt kävelemään. Päässä jyskytti niin paljon, että tuntui kuin suoni olisi päästäni räjähtänyt ihan minä hetkenä hyvänsä. Otimme jälleen kerran taksin ja menimme hotellille. Viimeinen ilta lomallamme kului osaltani sängyssä vaikeroiden ja huonoa oloa potien. Poikaystäväni pakotti minut juomaan vettä ja vähän cokista ja lopulta nukahdin hänen pitäessään kylmää limutölkkiä otsallani. Sain siis varmaankin auringonpistoksen ja runsaasta juomisesta huolimatta, oli minulla varmaankin myös nestehukka, jota ei lainkaan auttanut lasi punaviiniä, jonka illallisella join.


Seuraava päivä valkeni paremmin, päässä tuntui vielä pientä jomotusta, mutta olo oli jo lähes normaali. Edellisestä päivästä oppineena menimme aamupalalle ja ostimme muutaman vesipullon heti aamusta mukaan. Pidimme molemmat myös hattuja päässä, sillä päivästä oli tulossa vielä kuumempi kuin edellisestä päivästä. Päivä kului Espanjalaisilla portailla macaronseja syöden ja nauttien viimeisistä hetkistä Roomassa. Suuntasimme ajoissa Terminille eli päärautatieasemalle, josta otimme junan kohti lentokenttää. Lippua tulostaessa ilmeni kuitenkin ongelmia ja automaatti imaisi rahat. Onneksi apua löytyi, mutta myöhästyimme kuitenkin junasta. Tiimellyksessä näin kuinka poikaystävni valahti valkoiseksi ja hän sain hirveän päänsäryn. Minun edellisen illan huonovointisuus oli nyt hänellä. Menimme seuraavalla junalla, jolla ehdimme myös hyvissä ajoin lentokentälle. Kentällä suuntasimme hakemaan pientä purtavaa kunnes kaikki sähköt katkesivat. Odotimme yli tunnin, että sähköt palaisivat ja saisimme ruokaa. Poikaystäväni vietti tunnin vessassa huonoa oloaan potien. Voi mikä huono tuuri meillä olikaan!



Lopulta saimme ruokaa ja pääsimme myös koneeseen. Lento oli aika paljon myöhässä, mutta totesimme, että oli parempi lähteä tässä vaiheessa kotiin, ennen kuin mitään vakavempaa sattuisi. Koko Rooman reissu oli siis täynnä pieniä kommelluksia, mutta silti nautimme olostamme suunnttomasti, tai no, ainakin paikoitellen. :) Jäi siitä paljon hyviäkin hetkiä muistiin, kaiken sattumuksen keskellä ja näin jälkikäteen niin kuin aikaisemmin mainitsin, olemme saaneet reissustamme monet hyvät naurut. Ensi kerralla suuntaamme Roomaan joko keväällä tai syksyllä, kesäinen Rooma on osaltamme jo hetkeksi nähty.

8 kommenttia:

  1. Voi ei, onpa teille tosiaan osunut monta huonoa sattumaa samalle matkalle! Allekirjoitan täysin tuon kuvauksesi Roomasta heinä-elokuussa kuumana kattilana, mutta tällä hetkellä itselläni on niin ikävä sinne, että muistelen niitä lämpötiloja jopa ihan hyvällä ;D Aivan ihania kuvia olet ottanut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo huonoja sattumia kertyi kyllä harvinaisen paljon, muuten koko matka olikin todella onnistunut, Roomassa sattui vain noita kommelluksia. Ja kiitos kovasti, näitä kuvia on nyt niin kiva katsella kun ulkona sataa ja on pimeää.

      Poista
  2. Voi eikä mitä tuuria! Joskus se vain kaikki pakkautuu kertaan, ja seuraava loma onkin sitten pelkkää auringonpaistetta :) Rooma on kyllä upeus, kolme kertaa olen käynyt mutta ihan liiiiiian monta vuotta sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonoa tuuria oli tosiaan, mutta ensi kerralla menee varmasti taas paremmin. Onneksi kahteen viikkoon Italiassa mahtui monta ihanaa hetkeä. :) Rooma on ihana ja ihan omanlaisensa paikka! Onneksi sinnekin voi löytää todella halpoja lentoja. Se on myös niin lähellä, että sinne voi suunnata vaikka viikonloppulomalle? :)

      Poista
  3. Tuollaiset terveyteen liittyvät ikävyydet tietty pelästyttävät, mutta onneksi selvisitte muuten ehjinnahoin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo onneksi ei sattunut sitten kuitenkaan mitään "vakavampaa". Ainoa oli se nestehukka ja auringonpistos. Mutta niistäkin sitten selvittiin. :)

      Poista
  4. Apua onpa käynyt huono säkä! Tosin Italiassa vähän sattuu ja tapahtuu muutenkin, meillä reissu alkoi viimeeksi jo lentokentällä samalla kaavaa kun vettä ostaessa huijattiin rahat. :) Gelatoa on silti ikävä ja muutama borsa pitää aina ostaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Italia on kyllä kieltämättä sellainen maa, että siellä voi sattua ja tapahtua yhtä sun toista. Voi, että, huijaaminen on kyllä ikävää ja sitä yritetään usein juuri turisteilta. Ja vaikka itse yrittää olla tarkkana, niin välillä sitä tulee kyllä huijatuksi. Gelatoa ei kyllä voita mikään! :)

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! :)