Laukkukuumeilua

Pieni laukkukuume on nostanut tauon jälkeen päätään. Kovasti houkuttaisi hankkia jokin uusi ihana laukku kokoelman jatkoksi. Olen huomannut, että eniten käyttöä arjen tiimellyksessä tulee isommille laukuille, joiden sisälle uppoaa niin koulukirjat kalentereineen ja penaaleineen. Inhoan sitä, jos laukun joutuu änkemään ihan liian täyteen, jolloin laukku menettää täysin muotonsa. Siksi tänä syksynä olaltani on löytynyt yhä useammin kesällä hankkimani Louis Vuittonin Artsy -laukku. Se kun vain vetää ihan uskomattoman määrän tavaraa sisäänsä!

Tuntuu, että ihania laukkuja löytyy vaikka millä mitalla ja suuren tarjonnan vuoksi onkin aina hieman tuskaista valita juuri se laukku minkä haluaa itselleen sillä hetkellä kotiuttaa. Kuulostaako yhtään tutulta ongelmalta? ;) Tällä kertaa suuntasin erään kaupungilla näkemäni laukun inspiroimana Guccin sivuille katsastamaan heidän tarjontaa. Ja voi, että! Kyllä sieltä muutama erittäin kaunis laukku löytyikin. Tällä hetkellä tarvetta olisi niin mustalle kuin konjakinruskealle arkilaukulle. Haluaisin mahdollisimman simppelin ja ajattoman nahkalaukun ja näissä nuo kriteerit täytyy paremmin kuin hyvin, vai mitäs sanotte?

kuvat lainattu gucci.com

Varsinkin tuo musta laukku on kovasti mieleeni sen selkeän muotoilun vuoksi. Klassinen, kaunis ja hyvällä tapaa vähäeleinen. Voi, kunpa pian pääsisin Italiaan ja ihastelemaan noita laukkuja Guccin liikkeeseen!

Mites siellä? Minkälaisista laukuista te tällä hetkellä haaveilette?

Pieni palkinto

Olen aika huono lahjomaan itseäni ja en tee sitä mitenkään liian usein. Eilen kaupungilla pyörähtäessäni piipahdin muutamassa lempiliikkeessäni ajatuksena palkita itseni hienosti tehdystä koulutyöstä, josta sain itsenikin hämmästykseksi ihan loistonumeron! :)

Olin jo aikaisemmin bongannut eräällä ihanalla mielettömän suloiset hanskat ja suuntasinkin Mangoon siinä toivossa, että niitä olisi vielä saatavilla. Ja ihme kyllä onnekseni jäljellä oli vielä yhdet mustat! Olisin oikein mielelläni kotiuttanut kyseiset nahkahanskat ruskeina, mutta toisaalta mustatkin ovat oikein hyvät, sillä kaikki vanhat mustat nahkahanskani ovat hävinneet tai menneet rikki. Hanskoissa ehdottomasti ihanin juttu on juuri tuo iso rusetti, joka on aivan ihastuttavan tyttömäinen.

Nyt käsiäni suojaa armottomalta syysviimalta ihastuttavat nahkahanskat ja olen pieneen palkintooni enemmän kuin tyytyväinen! Vielä kun saisin nämä ruskeina niin olisi superiloinen. :)

Päivän asua sinisen sävyissä

Sinistä kauluspaitaa ja revittyjä tummansinisä farkkuja kera ruskeiden asusteiden. Siinäpä oli eilisen päivän kouluasuni. Olen jo aika monta kertaa tainnut mainita, kuinka tykästynyt olen noihin Massimo Dutin nahkanilkkureihini! Ne ovat niin hyvät jalassa ja nilkkurit tuntuvat sopivan asun kuin asun kanssa. Jalat eivät väsy vaikka päivä olisikin pitkä! Kerrassaan loistava ostos. :)

Aika tukka putkella olen viime päivinä kulkenut pitkin poikin, johtuen suurimmaksi osaksi tenttilukemisista ja aika pitkistä työpäivistä. Välillä tuo koulun ja työn yhdistäminen tuntuu kertakaikkisen ylitsepääsemättömän haasteelliselta ja ennen kaikkea uuvuttavalta. Mutta toisaalta, monet työpäivät (käytännössä siis illat) tuovat kaivattua lisäpiristystä tavalliseen opiskelijan arkeen. Aamupäivät kun istun luennoilla kuuntelemessa ja oppimassa uusia asioita on iltapäivisin varsin ihanaa päästä töiden pariin ja liikkeelle. Voi olla, että tällä pimeydellä on tietenkin oma tekijänsä tähän tämän hetkiseen väsymyksen tasoon. ;) Toki suuri syy on myös se, että illat ovat venyneet luvattoman pitkiksi myös tenttiin lukemisen takia, mutta onneksi ensimmäinen tentti on nyt vihdoin ohi ja seuraava vasta maanantaina, joten pieni hengähdystauko on nyt todellakin paikallaan. :) Täällä osoitteessa kaikki on siis oikein mallikkaasti, kiireisestä elämästä huolimatta! 

Hassua muuten, että jälleen on kuukausi vierähtänyt ja huomenna on jo marraskuu! Joulu sen kuin vain lähenee, aikas ihanaa. <3 

Tämän hetkinen sisustushaavelista

kuvat lainattu

Sisustuskärpänen on purrut syksyn tulle oikein kovaa ja aika paljon on tullut mietittyä kotiin uusia hankintoja. Kotimme on vuoden asumisen jälkeen aika valmis, mutta muutama asia on jäänyt hieman puolitiehen. Opiskelijana kaikkia haaveita ja tarpeita ei ihan samantien kotiuteta, siksi muutamia asioita olemme rauhassa miettineet ja pikkuhiljaa niitä hankkineet. Esimerkiksi työpöytä on ollut ostoslistalla jo aika kauan, mutta en ole enää niinkään varma pitäisikö sitä ollenkaan hankkia. En ehkä haluaisi sitä sijoittaa olohuoneeseen ja ylimääräistä työhuonetta on vaikea taikoa tyhjästä. Hmm. pitää hieman miettiä vielä.

Hankintalistaltani löytyy uusi matto makuuhuoneeseen ja Kodin 1:n Anno-sarjan matoista voisi sopivan löytää. Lähinnä olen miettinyt jotain mustavalkoista yksilöä. Anno-sarjan koristetyynynpäälliset ovat myöskin kauniita ja erityisesti iskin silmäni pellaivaisiin versioihin. Hayn About A Chair -tuoli miellyttää edelleen ja hankkisin sen varmaankin valkoisena, vaikka tuo kuvassakin näkyvä harmaa on hyvin kaunis. (Tuoli löytyy tällä hetkellä joululahjalistaltani.) Hayn DLM -pöytä toimisi loistavana yöpöytänä tai tarvittaessa mukautuisi moneen muuhunkin tilaan ja tarpeeseen. Harmi vain, ette poikaystäväni ole oikein lämmennyt kyseiselle pöydälle. Suostuttelu jatkukoon. ;)

Lisäksi makuuhuoneestamme puuttuu kokonaan verhot, joten verhotanko ja verhot ovat erittäin tarpeelliset ja näin ollen ovat varmasti hankintalistan kärkipäässä. Lisäksi olohuoneen seinät ovat aika tyhjät ja erääseen päätyseinään olen jo pidemmän aikaa miettinyt erilaisia tauluvaihtoehtoja. Sopivaa ei vain ole vielä löytynyt.
Tuoksukynttilöitä kaipailen myöskin lisää, niitä kun ei voi koskaan olla liikaa. :)

Tänään

Vapaapäivä, ilman mitään ihmeempiä suunnitelmia. Kuulostaa harvinaiselta herkulta, ainakin minulle. :) Tänään niin kuitenkin oli ja otin tekemättömyydestä kaikein irti. Aamulla heräilin kymmenen jälkeen suoraan aamupalapöytään. Se olikin aika ihanaa, kiitos vaan aamupalantekijälle. <3

Aamuaskareiden jälkeen touhuilin niin pyykkäyksen kuin muiden kotijuttujen parissa. Puhtaan pyykin tuoksu on niitä arjen ihania asioita, ainakin minulle. :) 

Kuitenkin puolenpäivän kieppeillä liimauduin hetkeksi aikaa tuoliin ja aloitin tenttiin lukemiset. Ensi viikolla on nimittäin tentti ja se aiheuttaa minulle aikamoista stressiä, joten valmistautuminen on aloitettava jo hyvissä ajoin.

Kahden jälkeen poikaystävän suunnatessa töihin päässäni surisi sen verran, että oli lähdettävä hieman ulkoilemaan. Minulle on muodostunut lenkkeilystä eräänlainen stressinlievityskeino ja aina stressin hiipiessä on minun suunnattava raikkaaseen ulkoilmaan päästelemään höyryjä ja kuuntelemaan musiikkia aivan liian lujaa.

Rannassa oli niin kaunista. Ja erittäin kylmä! Uskomatonta, että kesä on todellakin jo ohi, se meni yhdessä hujauksessa. Luonto selvästi valmistautuu jo talven tuloon. Niin haikeaa, mutta toisaalta niin kaunista.

Tunnin lenkin jälkeen kipaisin kaupan kautta ja leivoin pellillisen pannaria. Ajattelin yllättää illalla töistä tulevan poikaystävän pannukakulla ja tietty sitä ennen oli maistettava itse, ettei pannari vain ollut epäonnistunut. ;) Ja onneksi pannari onnistui ja kahviherkku oli oikein maukas!

Kahvihetkeni jälkeen jumituin koneelle katsomaan katsomosta muutaman seuraamani sarjan jaksot, jotka olin aikaisemmin missannut töiden takia. Samalla sai kynnet pinnalleen syksyisen tummat lakat. Rakastan tuota Diorin lakkaa, näyttää jossain valossa lähes mustalta, muttei sitä ole. Sopii täydellisesti syksyyn ja talveen dramaattisuutensa ansiosta. Ja joku ehkä voisi jopa sanoa, ettei ole ihan minun tyyliseni/väriseni, sillä usein näin tummia kynsiä ei minulla nähdä.

Illan treenikamat oli jo valmiiksi pakattuna ja odottivat treeniin lähtijää eteisessä. Puhelin piippasi muutamaa tuntia ennen kuin olisi pitänyt lähteä treenipaikalle. Viestissä luki, että illan harjoitukset on peruttu teknisten vikojen takia. Voi vitsit miten harmitti! Olin nimittäin odottanut treenejä jo monta päivää. Vaikka en aktiivisesti enää lajia harrasta, käyn kerran viikossa pitämässä taitoja yllä. On ihana päästä tekemään sitä mitä eniten rakastan tehdä. Silloin tunnen oloni niin vapaaksi ja varmaksi. Kaikki muu unohtuu ja on vain se hetki. Mutta ei auta muuta kuin toivoa, että ensi viikolla harjoitus päästään pitämään!

Lohdutukseksi menin haukkaamaan happea ja kävin samalla kaupassa. Ostin itselleni neilikkakimpun piristykseksi. Vaaleanpunaiset neilikat saivat hymyn huulilleni kun niitä maljakkoon asettelin.

Kotona sytyttelin kynttilöitä ja käperryin sohvalle jälleen nauttimaan tekemättömyydestä. Ihania ovat vapaapäivät ja vapaaillat. Kynttilän loisteessa viltin alla on mukava seurata lempparisarjoja ja syödä itsetehtyä pannaria murun kainalossa. <3

Lämpöä

Kylmän ilman ja kolean viiman iskiessä pelastuksenani toimii uusi takkini. Näillä ilmoilla takki toimii loistavasti rennon asun kaverina tai sporttausmerkeissä. Ostin tällä viikolla itselleni kevytuntuvatakin, sillä sellaiselle oli ehdottomasti tarvetta. Halusin sellaisen, joka olisi tarpeeksi rento töissä käytettäväksi, mutta tarvittaessa menisi myös hieman rennomman arkiasunkin kanssa. Löysin Peak Performancelta juuri sopivan yksilön. Väriksi valikoitui sininen, sillä mustia takkeja minulta löytyy jo ihan liiaksi. Takissa on pinkit yksityiskohdat, joita aluksi hieman vierastin, mutta lopulta poikaystävän suostuttelun jälkeen aloin niihinkin jo ihan lämmetä. Miksi kaiken pitäisi aina olla yksiväristä? Ajatus taitaa olla vain oman pääni sisällä oleva juttu.

Perjantaina yhdistin sen todella perusasun kanssa kumppareilla höystettynä kun kävin pikaisilla asioilla. :)

Viikonloppuna takki oli loistava lämmike mökkireissullamme, sillä Keski-Suomessa mentiin jo pakkasen puolella!

Suuntana mökki

Miten ihana tunne! Sain vihdoin raporttini valmiiksi (jota väänsin monta päivää) ja painoin juuri lähetys -nappia, joten tehtävä on viimeinkin suoritettu. :) Se ei ollut ollenkaan mikään itsestäänselvyys, sillä kyseinen tehtävä aiheutti monta kertaa stressiä ja harmaita hiuksia.

Lisäksi iloinen mieli johtuu siitä, että vihdoin on kauan odotettu viikonloppu ja juuri nyt otamme suunnaksi meidän mökin. Lähdemme viettämään rentoa viikonloppua kaveripariskuntien kera. Monta kertaa on ollut tarkoitus lähteä, mutta monen eri ihmisen aikataulut huomioon ottaen yhteinen viikonloppu on viivästynyt. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen todellakin ansainnut hieman tavallisesta poikkeavan ja rennon viikonlopun, sillä viimeaikaiset kiireet ovat verottaneet jaksamistani.

Lisäksi rehellisesti sanottuna, olen ollut viime päivinä hieman alavireinen. Luin erästä tuttuni blogia ja se sai minut todella surulliseksi ja mietteliääksi. Miksi niin kamalia asioita käy niin ihanille ihmisille ja viattomille lapsille? Lisäksi selvästi käsittelen vielä omaa elämänmuutostani, joka aina silloin tällöin saa mieleni maahan. Vaikka oma nykyinen arki on oikein mieluisaa, en voi kieltää sitä, että joskus tietynlainen haikeus ja ikävä iskee minuun ja kovaa. Varsinkin näin kilpailukauden aloituksen kynnyksellä. On outoa, ettei ole perhosia vatsassa tulevien kilpailujen takia tai armottoman kovaa treeniä. Mutta ehkä se vain ottaa oman aikansa tottua aivan uudenlaiseen arkeen. 

Nyt kuitenkin suuntaan katseeni kohti leppoisaa mökkiviikonloppua. Tiedossa on hyvää ruokaa, ulkoilua, saunaa, viiniä ja tietysti niitä ystäviä. <3 Ja erityisesti hyvää mieltä!