Pitkästä aikaa ihana kirjoitella! Olen ollut viime aikoina aika ajatuksissani, monestakin syystä. Ensimmäinen opiskeluvuosi on melkein takanapäin, mitä kaikkea uudet opinnot ovatkaan minulle opettanut! Vuosi sitten jätin myös erään ison osan ja asian elämästäni pois. Vuosi on ollut yhtä piikikäs kuin ruusun piikit, mutta samalla näyttänyt kauniita uusia puolia niin kuin ruusun nuppu auetessaan.
Jotta voi nauttia ja arvostaa, on pakko välillä käydä myös pohjalla. Siellä on kyllä tullut käytyä, useastikin. Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut, ettei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssismista. Jep, tiedän ja olen usein sen saanutkin kokea. Ero on vain siinä, että antaako ruusujen piikkien pistää niin kovasti, että haavat pistelevät vielä senkin jälkeen kun ne ovat melkein hälvenneet. Annanko samojen piikkien pistää, vaikka kerran aikaisemminkin ne pistivät minua, vai opinko, että kukkaa kannattaa pidellä hieman alempaa, jotta piikit eivät pistäisi. Kevät aurinko on antanut ihan uudenlaista voimaa ja energiaa, iloisuutta. Leveän hymyn kasvoilleni. Talvi ei ole koskaan näyttänyt yhtä synkältä mitä viime talvi oli. Vai unohtuuko ne huonot hetket vuosien varrella ja oikeasti en edes muista niitä ikäviä hetkiä vuosien takaa?
Oli miten oli, synkästä talvesta ja kiireisestä sellaisesta on nyt selvitty, kunnialla loppuun saakka. Vuoden vaihteessa tein itselleni lupauksen, pidä huoli itsestäsi. Kliseisesti; olet oman onnesi seppä. Kuinka helpolta lupaus tuntuukaan? Mutta todellisuudessa omasta hyvinvoinnista lipsuu liian helposti, ainakin omasta kokemuksesta voisin sanoa. Huonoa ravintoa, liian vähän unta ja liian vähän liikuntaa, liian vähän ystävien tapaamista. Kasautuneita töitä, stressiä ja huonoa mieltä. Itsestä se on kiinni pitkältikin ja minä päätin tehdä omasta arjesta parempaa. Lähtökohtaisesti haluan tehdä vain niitä juttuja mistä tykkään ja mistä nautin. Unohtaa sen muiden miellyttämisen ja sen, mitä muut ajattelevat. Vaikka elän parisuhteessa, on hyvä välillä myös laittaa itsensä ykköseksi ja miettiä mitä itse haluaa. Oma avomieheni sai uuden työpaikan jossa viihtyy äärettömän hyvin. Ainoa haittapuoli on se, että hän on sen takia paljon kotoa pois. Mutta kun hänestä huokuu työn miellekkyys ja se, että hän siitä nauttii, niin mikäs sen parempaa? Työmatkat vain lujittavat yhteistä juttuamme, vaikka iltaisin häntä viereen kovasti kaipaankin. Mutta yritän ottaa omasta ajasta myös kaiken irti. Teen sellaista ruokaa mistä itse tykkään, juon lasin viiniä, käyn pitkässä suihkussa, jossa teen niin vartalo - kuin kasvohoitoja ja katson romattisia höpöhöpö leffoja, joita poikaystäväni ei voi sietää. Oma aika on myös kultaakin kalliimpaa ja siitä voi yrittää ottaa myös kaiken irti. Miten ihanalta tuntuu rutistaa häntä monen erossa vietetyn päivän jälkeen! Olen vuoden aikana oppinut itsestäni niin paljon uutta, etten vaihtaisi tätä mihinkään. Nyt voin sanoa, että onneksi elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Töitä pitää asioiden eteen tehdä ja jonain päivänä se kantaa vielä hedelmää.
