8/25/2014

Oman lajin löytäminen

Kilpaurani jälkeen minulla oli pitkään tunne, etten oikein jaksa tehdä mitään. Kerrankin sai vain "hyvällä" omallatunnolla olla ja treenaamaan ei sinä päivänä tarvinnut lähteä jos ei huvittanut. Kävin kuitenkin aika-ajoin lenkillä ja kerran viikossa jäätanssissa. Hetken aikaa sellainen liikuntamäärä- ja muoto tuntui hyvältä. Kuitenkin viime keväänä aloin kaivata yhä enemmän ja enemmän jotain harrastusta tai kunnon aktiviteettia lenkkeilyn ohelle. Olin jotenkin niin nuutunut ja kaipasin sitä tunnetta kun pistän itseni täysillä likoon ja äärirajoille. Lenkkeilystä polveni rasittuivat myös niin, etten voinut viikoittain monia kertoja käydä lenkillä, joten siitäkään en saanut haluamaani fiilistä.

Kun oma vahva juttu on ollut vuosia, sellainen mistä on innostunut ja syttynyt ja mille on menettänyt palavasti oman sydämensä, on vaikea innostua jostakin muusta lajista tai treenimuodosta. Tai ainakin omalla kohdallani tunsin näin. Kävin pari kertaa salillakin, mutta sillä hetkellä se ei oikein tuntunut siltä omalta jutulta. Mietin usein, että eikö urheilun pidä olla hauskaa, salilla käynti ei sitä tunnetta minulle oikein antanut.



Olin tottunut siihen, että huomaamattani pysyin hyvässä kunnossa, eikä harjoituksissa tullut kovinkaan usein ajateltua, että nyt treenaan itselleni vaikkapa hyvät jalkalihakset. Hyvä kunto ja lihakset tulivat ikäänkuin vähän siinä sivussa, kaupanpäällisinä, ainakin kilpailukaudella. Kesäisin kuntoa kohotettiin ja silloin treenit olivat aika kuntopiiri ja lenkkeily painoitteisia.

Muutama viikko sitten käytin saamani lahjakortin Elixiaan. Sain sen joskus viime syksynä ja nyt vasta otin itseäni niskasta kiinni ja käytin sen. Oikeastaan poikaystäväni patisti minua ja raahauduin hänen mukanaan eräänä sunnuntai-iltana salille. Viikon ajan sain käydä salilla ja ryhmäliikuntatunneilla niin paljon kuin vain halusin ja jaksoin, ja kävinkin 7 päivänä kuusi kertaa salilla treenaamassa. Myös kerran osallistuin joogatunnille. Ensimmäinen päivä oli vähän nihkeä, rehellisesti sanottuna en oikein syttynyt. Tein aika monipuolisesti kaikkea ja poikaystäväni opasti minulle muutamia TRX-liikkeitä. Salin jälkeen minulla oli kuitenkin niin hyvä olo, etten muistanut milloin viimeksi esimerkiksi käsilihaksissani olisi tuntunut niin paljon! Seuraavana aamuna hyvä olo jatkui, heräsin pirteänä uuteen päivään ja fiilis oli todella hyvä. Menin sillä kertaa yksin salille ja tein pääosin TRX-liikkeitä ja kunnon vatsalihastreenin. Alussa jokaisella kerralla lämmittelin ja juoksin juoksumatolla n. 15 minuuttia. Salilla vierähti helposti yli tunti ja sain puristettua tehokkaita treenejä. 





Viikko vierähti nopeasti ja vähitellen tykästyin entistä enemmän salitreenailuun. Joogatunti oli myös todella kiva ja siinä aika unohtui ihan täysin, olo tunnin jälkeen oli raukea, mutta kropassa tuntui, että oli kuitenkin tehnyt jotain. 

Viime viikolla lenkkeilin yksin ja mietinkin todella paljon, että mitä sitä jatkossa tekisi. Pitäisikö kokeilla vielä jotain uutta lajia vai mennä vain omilla treenailuilla. Yhtenä aamuna kun vettä tuli saavista kaatamalla, soitin Elixiaan ja kyselin hieman jäsenyykistä. Eilen mulla oli sitten tapaaminen Elixiassa koskien jäsenyyttä ja lopulta hankin itselleni ensimmäisen salijäsenyyden!


Jäin myös tekemään tehokkaan salitreenin ja en olisi voinut olla tyytyväisempi! Sali on vieläpä niin lähellä ja siellä on mukavasti tilaa. Sateisinakin päivinä on sisätila minne mennä. Myös ainakin joogassa ajattelin käydä säännöllisesti, muuten en ihan kauheasti syty ohjatuista tunneista, ainakaan tältä istumalta. Toisaalta niidenkin osalta saattaa mieleni hyvinkin muuttua. 

En tiedä onko salilla käynti nyt juuri sitä mitä haluan tehdä seuraavat vuodet, mutta se on ainakin tähän tilanteeseen ja tämän hetkisiin tarpeisiini oikein loistava keino päästä hikoilemaan. Saan itsestäni paljon enemmän irti kun lähden kotoa jonnekin, kuin esimerkiksi olohuoneen lattialla tehdystä kuntopiiristä. En siis usko, että salitreeni on SE oma lajini, mutta todella hyvä keino pitää itsestä hyvää huolta. Ehkä se oma laji vielä löytyy, vai tarviiko sen enää edes löytyä kun yksi laji on vienyt aikanaan jo sydämeni?

Miten te treenaatte? Tai onko teillä jotain lajia mitä suosittelette tai jotain kivaa treenimuotoa?

Energistä uutta viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Minun lajini ovat juuri niit yksinäisiä: kävelen ja sauvakävelen. Etenkin jälkimmäinen tekee niska- hartiaseudulle hyvää kun on tämmöinen toimistotyöntekijä. Teen myös joogan ja venyttelyn sekoitusta olevan aamujumpan vähintään kolmena kertana viikossa. Nyt reissussa olen luistanut joogasta, kun kävelee noin 6h joka päivä saa muut liikunnat odottaa vuoroaan loman loppumiseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävely on kyllä ihanaa, varsinkin syksyisin kun ilma on raikas ja kirpeä. :) Joogaan minäkin olen hurhtanut, oli eilenkin joogatunnille ja tänään ajattelin mennä myös. Reissussa onkin mun mielestä ihan oikein keskittyä muihin juttuihin kuin urheilemiseen ja jättää ne suosiolla siihen kun loma loppuu. :) Mukavaa tiistaita sinne!

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! :)